Orinäyttely, Oulu 18.9.1915

"Oulussa 18 p:nä syyskuuta tarjottiin kantakirjaan 21 oritta, joista hyväksyttiin seuraavat:

N:o 1331 Topi. Synt. 1911, ruunikko, tähti, 157 sm. kork. Isä on y. o. Valpas N:o 584 ja emä on ruunikko tamma, oriin muodosta päättäen norjalaista alkuperää. Topi on vahvarukonen, tyyppi välttävä, ja jalat niveliltään vähä lihaset. Juoksukokeessa osotti se kehittymättömyyttä muta kuorman vedossa oli koe hyvä. Omist. Suomen Osuuskauppojen keskuskunta, Oulu.

N:o 1332 Erkin Osmo. Synt. 1911, ruunikko, pieni tähti, 153 sm. kork. Isä: Erkki N:o 469, emä kantak. tamma Kukka N:o 8 P. P. l. Tämänkin oriin suonissa voisi muodosta päättäen olla norjalaista verta. Säkä on silmäänpistävän korkea, selkä vähä laiha, muuten näyttää ori lujatekoiselta ja luonnokkaalta. Kokeet suoritti se kohtalaisesti. Omist. Matti Maaninka, maanv. Kemijärvi.

N:o 1333 Pomminpoika. Synt. 1910, punanen päistärikkö, laukki, v. tj. korkea suk. o. t. j. kavio ja vuoh. valk., 150 sm. kork. Isä: Pommi N:o 256, emä: Kerttu N:o 248 O. P. l. Tyyppi on verrattain hyvä, vartalo leveä, selkä vento ja takajalat heikonlaiset. Kokeensa suoritti ori hyvin (juoksuennätys oli 2:05, kuormanveto 8:22). Omist. Arvid Laukka, maanvilj. Pulkkila.

N:o 1334 Leimu. Synt. 1911, punanen, iso tähti, 155 sm. kork. Isä: Leija N:o 773 emä Virkku, jonka i. i. pitäisi olla ent. r. o. Valtti. Emän emä Lissu, k. k. 916 V. l. Leimulla, joka näyttää olevan hyvin luonnokas hevonen, on outo ja pitkä kaula, vartalo on hyvä, selkä harvinaisen hyvä, sääret takasissa ovat kapeat ja jalat pihti asennossa. Rakenteeltaan on se verrattain kuiva. Kokeensa suoritti ori kohtalaisen hyvin. Nurmossa tuli ori kesällä hyljätyksi muotonsa ja siellä osottamansa kovin hermostuneen luontonsa takia, mikä antoi aihetta epäillä venäläistä verta läheisessä sukupolvessa. Omist. Rudbäck & Björk, Kokkola.

Sitäpaitsi tuotiin näyttelyyn talvella Vaasassa kantakirjaan otettu ja kr. oriiksi Haapavedelle ostettu Sopeva N:o 1024, josta nyt annettiin III palkinto.

II luokassa esitettiin ainoastaan kaksi oritta, veljekset Nopsan Uuno ja Nopsanpoika. Edellinen synt. 1909 ja jälkimäinen 1910 samasta isästä ja emästä. Kuitenkin ovat veljekset erilaisia ulkomuodoltaan. Ensinmainittu on suhteellinen ja hyvä rakenteinen, siitä annettiin omistajalle, Rovaniemen Hevosjal. yhdistykselle I palkinto. Jälkimäinen, jonka omistaa Tyrnävän Oriyhdistys, on iso hevonen, kaula pitkähkö ja pää raskas sekä lautanen hieman kapea. Siitä annettiin II palk. Kumpasellakin oriilla on hyvä luonto ja hyvä kulku.

III luokassa esitettiin 8 oritta, joista seuraavat kuusi sai II:n palk:n, nimittäin: Pekka II N:o 244, om. Ylivieskan Oriyhdistys, kr. o. Rusko N:o 477, om. Suomen valtio, hoitaja A. Seppälä, Liminka, Vankka N:o 252, om. Hailuodon Oriyhdistys, Erkki N:o 395, omist. Kemijärven Hevosjal. yhdistys, Ihme N:o 422, omist. Haapajärven oriyhdistys ja Elo N:o 206, omist. Tornion Oriyhdistys. Kieltämättä poikkesi Elo muista tuossa ryhmässä, ehkä ei niin paljon muotonsa kuin suurien valkeiden merkkiensä tähden. Ori oli näyttelyhevoseksi heikonlaisessa kunnossa, esiintyi, mahdollisesti äsken mainitusta syystä, ruunamaisena, t. s. ei osottanut oriin ryhtiä ja leimaa."
(Axel Alfthan, Hevoshoitolehti 8/1915)

Hevonen	Palkinto	Pisteet	Säkäk.	Lautask.	Muuta
Elo 206	L3 III, 150 FIM
Erkki 395	L3 III, 150 FIM
Ihme 442	L3 III, 150 FIM
Nopsan-Poika 1025	L2 II
Tyyppi vähän outo, vaan hyväjalkainen vahva hevonen.
Nopsan-Uuno 922	L2 I
Pekka II 244	L3 III, 150 FIM
Rusko 477	L3 III, 150 FIM
Vankka 252	L3 III, 150 FIM