| Väkpäinen | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | (hinterä ja tulinen) | |||
| Syntynyt | 1873 (arvio) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 148 cm (arvio) | Väri | rn | |||||
| Kasvattaja | Kananen Antti, Pihtipudas | Omistaja | Pirskanen Pekka, Tuusniemi, Suomi (1876) Pitkänen Juho, Malilansaari, Riistavesi, Suomi (1876 ->) Argillander, Kumpuniemen talo, Elämäjärvi, Pihtipudas, Suomi (1879 ->) | |||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 1 jälkeläistä | |||||
| Muuta | Einon isästä eri lähteet kertovat erilaisia tietoja. Näistä lainauksista Hevoshoitolehden artikkelin kirjoittanut Kaarlo Gummerus kertoo: "Viime talvena lähetin Pihtiputaan pappilan vuokraajalle maanviljelijä Juho Ruuskalle kirjeellisen kyselykaavakkeen, jonka mukaan pyysin hänen perinpohjin tiedustelemaan Kanasen Einon sukujuuria. Harvinaisen tarkan ja selvän selostuksen lähettikin Ruuska minulle. Mutta kun tänä kesänä olin tilaisuudessa itse viettämään pari viikkoa Pihtiputaalla, kävin vielä mieskohtaisesti haastattelemassa tämän suvun parhaiksi tietomiehiksi arvelemiani henkilöitä, joten luulisin että tiedot lienevät jotensakin varmoja, eikä - niinkuin usein tällaisissa asioissa käy, - vain todennäköisiä luuloja. Arvokkaimpia tietoja ovat antaneet eräät Einon syntymätalon asukkaat (Rönnyn Kanaset), heidän sukulaisensa maanv:t Asaria ja Lassi Kananen (Pesola), Einon emän syntymätalossa eläneet Eenokki Argillander ja torppari Otto Puranen, joka sinä aikana oli Nurmelassa renkinä. Harvinaisen tarkasti näkyy Einon isänpuolen kantajuuret olleen selvillä maanv. Matti Närhillä, jonka vakuuttavia ja runsaita tiedonantoja kontrolleeratessani havaitsin ne miltei poikkeuksetta tarkoin paikkansapitäviksi. Tiedonantajista mainittakoon vielä Linnunpoika II:n kasvattaja maanv. Juho Siekkinen sekä postinkuljettaja Kalle Ahrnberg. Kontrollin vuoksi haastattelin ainakin kymmenkuntaa muutakin asiaan jotakin tietävää henkilöä, erittäinkin voidakseni saada mahdollisimman todennäköisen kuvan sukutauluissa esiintyvistä yksilöistä." "Rönnyn Vanhatalon ruunikko ori syntyi Rönnyssä kaiketikin vuonna 1873 (tahi 74). Syntymatalossaan se kasvatettiinkin. Se oli tummahko ruunikko tuuheine mustine jouhineen, noin 10 korttelia (= 148 cm) korkea siisti muotoinen pyöreä, mutta ruumiiltaan kepeä ja jaloiltaan hinteränlainen. Sen luonnetta, vireyttä ja kulunlahjoja kehutaan kerrassaan harvinaisiksi. 5 vuotiaana oli sitä tarjottu Valtion kilpa-ajoihin Kuopiossa, mutta oli se tullut hyljätyksi. Paikkakuntalaiset arvelivat sen tulleen "raakiksi" syystä että se "koe-ajossa juoksi liian kovasti" (oli näet juossut alle 2 min. venäjän virstan), mutta varmaankin oli hylkäämisen syynä liika hinterä rakenne. Tämä ori myötiin samoilla Kuopion markkinoilla ensin Pihtiputaalaiselle Pekka Sipposelle, joka sen heti möi 500 mk:sta Viipurin puolen miehelle." (Hevoshoitolehti 6/1917) "Einon suvun alkukoti on nykyinen Riistaveden pitäjä Pohjois-Savossa, entinen Kuopion maalaiskunnan Riistaveden kylä ja sen lähiympäristöt Tuusniemen ja Kuopion kuntien alueista. Nämä seudut ovat suurten järvien ympäröimät ja muodostavat hyvin suljetun, joka puolelta vesistöihin rajoitetun alueen. Tällä paikkakunnalla tiedetään olleen, ainakin 1850-luvun alkuvuosista alkaen, omalaatuinen, ruunikko-värinen hevoskanta, joka alkuaan oli yhteisillä laitumilla muodostunut ja siitä johtuen on saman sukuinen. Näillä yhteisillä laitumilla on syntynyt nykyisen einolaisen hevosen tiedossa oleva kantaisä, Väkpäinen, joka oli väriltään ruunikko, 154 cm korkea, rakenteeltaan ja muodoltaan aivan Einon 680 kaltainen, paitsi lautanen leveämpi ja takajalat suoremmat niiden kertojien mukaan, jotka ovat nähneet molemmat. Ori oli luonteeltaan ihmisrakas, hyvä käsitellä, mutta ajopelien edessä tulinen luonne kiihtyi hulluutta muistuttavaksi menohaluksi ja sai siitä nimensäkin Väkpäinen. Malilansaaren isäntä kertoi: Ori oli luonteeltaan niin hullu, että piti olla kahdet ohjakset ja molemmissa riskit miehet, ennenkuin sillä uskalsi ihmisten ilmoille mennä." (Suomalaisia kantakirjaoriita I) "Oriin ollessa viidennellä vuodella lähdettiin sitä, kaksilla ohjaksilla ajaen, myymään Kuopion markkinoille, jossa sen osti Pihtiputaan Kumpuniemen isäntä, joka oli ostokkiinsa niin tyytyväinen, että useana vuonna sen jälkeen oli markkinoille tultuaan ajanut tuon 50 km matkan Kuopion Malilansaareen tiedustelemaan, eikö siellä vielä olisi Väkpäisen kaltaisia hevosia saatavilla. Tohtori K. Gummeruksen kertoman mukaan oritta käytettiin Pihtiputaalla paljon siitokseen, noin 14 vuoden ajan, ja aluksi yleisillä laitumillakin, joilla ori oli kovan luonteensa, sitkeytensä ja nopeutensa vuoksi sellainen valtias, että toisilla orimukuloilla ei ollut Väkpäisen hallitsemaan tammalaumaan asiaa, josta seurasi, että mainitun paikkakunnan hevoskanta jonkun vuoden kuluttua oli sanotan oriin jälkeläisiä ja kaltaisia." (Hevostalous 1/1939) "Kumpuniemen (Pihtipudas) yli 10 korttelia korkea ruunikko ori, joka on tuotu Kuopion markkinoilta ennen 1870 (oriin ollessa 5-vuotias) ja käytettiin kauan siitosoriina, osaksi yleisillä laitumilla." (Oriluettelo, vuosina 1909 ja 1910 kantakirjaan merkityt oriit) | |||||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| suomenhevosruuna (Kanasen, vankka) rn 147 cm (arvio) s. ~1870 FIN sh 
| suomenhevosori (ori laitumella; ehkä Seppälän ruuni) sh
| |||
| suomenhevostamma (Raudanlahden raudikko) trt sh
| ||||
| suomenhevostamma (Kanasen punanen) prt FIN sh
| suomenhevosori (Virkakankaan sydänmaan laitumilla) sh
| |||
| suomenhevostamma (Virkamäen punanen tamma) prt FIN sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | -1 | Kauimmainen sukupolvi | 2 |
| Yhdistelmät | |||||
 Lisää tälle kuva... |