Uljas | ||||||||
Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 296 ro Kortesjärvi ro Kurkijoki | |||
Syntynyt | 1901 (kuollut 9.8.1913, tapettu) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
Säkä | 153 cm | Väri | vrt tai vkk, ti | |||||
Kasvattaja | (Lapua) | Omistaja | Kurkijoen ylempi maanvilj. koulu, Kurkijoki, Suomi | |||||
Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 58 jälkeläistä | |||||
Muuta | Uljas 296 päätettiin v. 1909 luovuttaa Kurkijoen maanviljelyskoululta sijoitettavaksi ruununoriina Parikkalaan. Parikkalan Oriyhdistyksessä oltiin kuitenkin asiasta eri mieltä ja mm. Parikkalan Sanomissa ilmoitettiin: "Pitäjämme hevoskasvatuksen menestyksen nimessä kehottaa Parikkalan Oriyhdistys, ettei kukaan ottaisi hoitaakseen ruununsiitosoriita Parikkalassa, että tänne sijoitettaisiin Kurkijoen maanviljelysopiston halpa-arvoinen ori Uljas." (Parikkalan Sanomat 21.4.1909) Ori oli aiemmin päätetty sijoittaa Oriyhdistyksen jäsenen Arthur Heleniuksen hoiviin. Oriyhdistys kuitenkin päätyi siihen, ettei ori ollut kelvollinen vaan se palautettiin ja yhdistys suositteli käyttämään Heleniuksen kantakirjaamatonta oriitta Poju (myöh. Poju 537), joka oli kirjattu Karjalan Hippoksen kantakirjaan, mutta ei vielä silloin valtion kantakirjaan. Puolustuspuheen oriille kirjoitti Kaarlo Gummerus: "Panen tähän kumminkin Uljaan ansioluettelon nähtäväksenne, julkisesti arvosteltavaksi; siitä nähdään missä määrin se täyttää edellämainittuja vaatimuksia: Se on koko lailla vahvarakenteinen, sillä on hyvä leveys edestä ja takaa, luja selkä (joka kyllä silti saisi olla hiukan lyhyempi), jokseenkin hyvä rynnässyvyys ja vankat säännöllisasentoiset jalat. Sen takajalat ovat pahanlaisesti rasittuneet, joten se niillä nyt seisoo alleen, mutta tämä vika, jota tässä hevosessa ennen viidettä vuottaan ei laisinkaan ole ollut, johtuu siitä, että Uljaalla on jo aivan liika nuorena, 4-5 vuotiaana, astutettu suunnaton määrä tammoja. Esim. sen 5 vuotisna ollessa syntyi siitä 62 varsaa. (Paras sikiäväisyysprosentti kaikista Suomen ruununoriista). Ei suinkaan Parikkalan oriyhdistyskään tahtone väittää, että luonnottoman rasituksen kautta saatu vika menee perintönä varsaan. Sillä on kepeälle työhevoselle tarpeellinen reippaus liikkeissä ja varsinkin tyydyttävä nopeus (Uskallan väittää, ettei 400:sta Suomen kantakirjaoriista löydy sataakaan nopeampaa.) Uljas juoksi nytkin tänä talvena Kurkijoen kilpa-ajoissa aivan harjoitteluja rasittuneista takajaloistaan huolimatta 2 kiertoa 4 min 20 sek saaden 3:n palkinnon. Eihän tuo vauhti ole mikään lentokoneen vauhti, mutta on se kumminkin sen verran hyvä, että useampi parikkalainenkin, jolla vaan on tuommoinenkin (2 min 10 s) hevonen, pitää sitä jo miltei voittamattomana ainakin pikku ajoloissa. Kurssia saisi Uljaassa olla enemmän, mutta ei sitä voi laiskaksikaan sanoa. Se on jokseenkin nöyrä menemään, mutta se ei itsestään pyri. Ja tällainen se on vaikka sillä joka päivä ajetaan. Jos sitä pidetään niin helpolla kuin hevosmiehet tavallisesti pitävät perunoitaan ja jos sillä olisi erikoinen vannotettu ankar aajaja, kuten hevosmiehen oriilla useimmiten, kai sitäkin sitten luultaisiin Suomen riskimmäksi hevoseksi, mutta nyt ovat Uljaalle Kurkijoen muonamiehet heiniä ajaneet, ei sillä ole ollut vannotettuja ajajia eikä palkattuja kehujia. Uljaan koko on paras, väri hyvä ja luonto sävyisä. Uljas ostettiin viidennellä vuodella ollessaan ruununoriiksi ja sioitettiin hoitopaikalleen Kortesjärvelle, Pohjanmaalla. Siellä se oli erittäin suosittu ori ja siitti paljon paikkakuntalaisten ja konsulenttien mielestä varsin tyydyttäviä jälkeläisiä. Senpä vuoksi valtion hevoshoidon neuvoja A. Alfthan sotikin sen viime talvena täysin palvelleena takaisin ruunulle ja piti sitä siksi arvokkaana siitosoriina, että suositteli sitä Kurkijoen opistolle, jonne juuri oli perustettu hevoshoitokoulu. Syystä että Kurkijoen opistolle nyt siirretään Tarvaalan lakkautettavalta maanviljelyskoululta 18-vuotias ori Hippos, joka Kuopion näyttelyssä jälkeläistensä perusteella tunnustettiin Suomen arvokkaimmaksi ja etevimmäksi siitosoriiksi, katsotiin Uljas nyt voitavan luovuttaa muuanne ja oli aikomus siirtää se Parikkalaan. Minä puolestani, samoin kuin konsulentti Brotherus, olin tyytyväinen, että ruunun oriiksi piiriimme saatiin niinkin arvokas siitosori, kuin Uljas on. Mutta Parikkalan oriyhdistyksen miehet punnitsivat Uljaan omalla vaa'allaan (taisivat punnita sen vanhanaikuisella naulapuntarilla) ja havaitsivat sen halpa-arvoiseksi. Minä soisin kaikesta sydämestäni, että Parikkalaan saataisiin kallisarvoisempi ori, mutta kumminkin yhdellä ehdolla, että tämä kallisarvoisempi ori olisi myöskin parempi siitosori, että siitä olisi toivo saada parempia jälkeläisiä. Muualla Suomessa kaikki valveutuneet hevosmiehet nykyän tekevät samaan suuntaan työtä. Kantakirjaan merkittyjä oriita kehotetaan käyttämään siitokseen, sillä ainoastaan sitenhän päästään toivottuun päämaaliin." (Kaarlo Gummerus, Parikkalan Sanomat 28.4.1909) väri kantakirjassa "kullan rautias" tapettu elokuussa 1913, ruumiinavauksessa lihakset todettiin pahoin rappeutuneiksi ja sydän niin laajentuneeksi, että sydänpussista mitattiin vettä toista litraa Kantakirjattuja jälkeläisiä 5 oria ja 44 tammaa. |
Jalostusarvostelut |
Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
---|---|---|---|---|---|---|
30.5.1908 | Viipuri | ei palkittu | 153.00 cm | 153.00 cm | Kantakirjaustiedot |
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
Teemu 283 rt 152 cm s. 1896 FIN 2.01,2 sh | Villi Tt 1556 prt 149 cm s. 1886 FIN 5.47,5-43,2 sh | Mirkku II Tt 775 55,0 päis 145 cm s. 1879 FIN | Mirkku Tt 295 6.33 m tai sysrt 145 cm s. 1871 FIN | |
Piiju Tt 211 epav56,2 päis tai km 142.5 cm s. 1869 FIN | ||||
Tiidu (Lagerstedtin, Lapua) prt 152 cm s. 1861 FIN | ||||
Sulo Tt 1850 rn 151 cm s. 1886 FIN 2.08,3 sh | Lahja Tt 640 49,8-47,6 trn 153 cm s. 1878 FIN | Nigro Tt 251 m 150 cm s. 1867 FIN | Herkules Tt 9 2.11,4 rn 153.5 cm s. 1858 | |
sekarotutamma (majuri Ullnerin) | ||||
Piiju (Chorinin) mrn 148 cm s. 1874 FIN | Putte Tt 171 53,5-51,6 rn s. 1869 | |||
suomenhevostamma (Hakolan vahva kotitamma) mrt 142 cm | ||||
suomenhevostamma (J. Filppulan) FIN | ||||
Liino (Brömsin) FIN sh | Jalo Tt 776 prt 162 cm s. 1879 FIN 2.05,5 sh | Tommi (tuotu Franzenilta Oulusta, arabialaista sukua) m 158 cm FIN | ||
suomenhevostamma (Hakolan, Alahärmä) rt 155 cm FIN | ||||
Sukutiedot | |||||
Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 7 |
Yhdistelmät |
Lisää tälle kuva... |