| Sopusointu | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 207 | |||
| Syntynyt | 1903 (kuollut 1.11.1918, ähky) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 152 cm | Väri | rt, ti, mtj sk | |||||
| Kasvattaja | Takala Matti Edvard, Ylihärmä | Omistaja | Takala Matti Edvard, Ylihärmä, Suomi | |||||
| Ennätykset | 37,2 | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | L3 I | Jälkeläiset | 260 jälkeläistä | ||||
| Muuta | kantakirjan siitokseenkäyttötietojen mukaan astunut Ylihärmässä 1907-1918 yhteensä 715 tammaa, joista jäi 420 jälkeläistä "Ori Sopusointu syntyi 1903 Ylihärmässä M. E. Takalalla, jolla oli koko elämänsä, kuolemaansa 1.11.1919 saakka, jolloin 10 tuntisen kamppailun jälkeen kuoli suolikuumeeseen 16,5-vuotiaana. Ori palkittiin kaikissa luokissa I palkinnolla, ja se omasi ennätyksen 1.37,2, jonka saavutti 1912 Pietarin suuressa maatalousnäyttelyssä juoksemalla 3 virstaa ajassa 5.12,0. Hevoshoidon tarkastaja Alfthan kirjoitti 1913 Sopusoinnun ryhmästä: ryhmää ei voi kehua tasaiseksi, joskin useimmat muistuttavat isäänsä, eräät ovat kevytrakenteisia, lähentelevät loistohevosen mallia, hienosääriset ja ohuet pienenpuoliset kaviot, mutta löytyi toisia, jotka kyllä olivat kuivarakenteisia, mutta kuitenkin kylliksi tukevia ja muodoltaan hauskoja. Mainittakoon esim. 3 vuotias ori Toimi,joka maanviljelysnäyttelyssä sai II palk., sekä tammat Nöyrä ja Iitas, jotka saivat II palk. Sopusointu sai silloin 3 luok. II palk. M. E. Takala itse kirjoitti kirjeessään L. J. Rinnalle 14.4.1924: eikö liene sopusointulaiset Etelä-Pohjanmaalla kovimpia kulkijoita nykyään. Muuten ovat hyväruokkoisia ja hyväkarvaisia, heikonlaiset kaviot, sitkeät, vaan ohutluiset kaviot useilla. Se heikko puoli oli Sopusoinnussakin. (Tämän vastapainoksi Takala sittemmin käytti vahvakavioista Erkkoa siitokseen). Sopusointu oli aikalaisekseen ylivoimainen periyttäjä, jättäen kirjoihin 38 oritta ja 96 tammaa. Luokaamme katsaus jälkeläisten yleislaatuun: Sopusointulaisista 38 oriista oli rautiaita 34 ja ruunikoita 4, jalkamerkkejä oli 10 oriilla. Keskikorkeus oli 30:sta oriista 153,4-152,9, siis jonkun verran etukorkeita sään ansiosta. Oriista oli palkittu 4 kpl II palk. ja 16 kpl III palk. Sopusointulaiset tammat taas omasivat seuraavia yleisarvoja: 96 tammajälkeläisestä oli rautiaita 76, ruunikoita 20, jalkamerkkejä 31:llä ja liinahtavia vain yksi. Tammojen keskim. korkeus oli 150-150,7, siis päinvastoin kuin oriit, lievästi takakorkeita. Tammoista oli 12 kpl palkittu II palk. ja 31 kpl III palk. Huolimatta siitä, että Sopusoinnusta jäi 38 poikaa kirjoihin, niin nykypäivään saakka isälinjaltaan kestävää sukua näistä pojista on jättänyt vain yksi ori, nimittäin ori Toimi, ravikuningas Murron isä. Oriitten karsinta siitoksessa on ankaraa, joten vain hyvin harvat oriit voivat koskaan jättää kestävää sukua ja Sopusointukin, vaikka oli itse lahjakas, ei ilmeisesti aikalaisessaan, nykyaikaisesti ajatellen lahjattomassa ja sekavassa tammakannassa, voinut saada sen enempää aikaan. Sopusointu nimittäin jätti poikia, joista ei yksikään pystynyt astumaan isänsä varpaille, ei raviradalla eikä siitoksessa. Sopusoinnun ensi polven pojissa ei nimittäin ollut edes yhtään suurjuoksijaa ja jos laskemme ravikuningas Murron pois 25:stä pojanpojasta, ei ollut niissäkään mitään erikoista ja jos kolmannessa polvessa laskemme edelleen murtolaiset pois, niin jäljelle jääneillä 7 oriilla ei ollut yhdelläkään edes ennätystä ja neljänteen polveen tätä lahjatonta sukuhaaraa riittikin vain enää yksi ori. Vaikka Sopusoinnun edellä mainituilla pojilla ei ollutkaan merkitystä isälinjallaan, niin monet niistä kohosivat merkittäviksi jättämiensä tammojen kautta ja Sopusoinnusta piilevänä saatu lahjakkuus on siten usein sukusiitoksella vahvistettu (esim. Eri Aaronin isänisänisä ja emänisänisä oli Sopusointu) ja monien muiden vähemmän kuulujen samoin." (Esko Rinta: Ravikuningas Murto 2306) "Sopusointu tuo näppäryydestään sekä sopusuhtaisesta rakenteestaan ja iloisuudestaan kuuluksi ja tunnetuksi tullut ori sairastui suolikuumeeseen viime marrask. 1 p:nä ja 10 tuntisen kamppailun kärsittyään sortui sopu sitähän ja kätkettiin Uittolan kivimäkehen vaaran vaskisen sisähän. Sopusointu oli kuollessaan 15v 4kk 24p ikäinen, iloinen ja reipas viime päivään asti. Monilukuinen on jälkeläisparvi, jotka polveutuvat S-soinnusta. Monet on näyttelyt, kisat ja kilpailut, joissa S-sointu sankari-innoin osansa näytti saaden niistä lukemattomat tunnusteet. Laaja ja monilukuinen on ystäväpiiri jotka S-sointua ihmetellen ihailivat. Rahatuloja tuotti S-sointu omistajalleen 38 897 Smk täyttäen sen ohella vakinaisen työhevosen osan Uittolan maatalousaskareissa. Rakkaudella muistaa M. E. Takala perheineen Sopusointua, taloutensa sankarpylvästä, jolla oli huomattava osa Uittolan uutistaloa rakennettaessa." (Maatalouden hevoshoitolehti no.3/1919) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 2.3.1908 | Nikolainkaupunki | I | 152.00 cm | 151.00 cm | Kantakirjaustiedot |
| Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
| Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
| 22.2.1909 | Orinäyttely Hämeenlinna | I, 100 FIM | ||||
| 4.7.1910 | Orinäyttely Nurmo | L3 II, 200 FIM | ||||
| On kehittynyt hyvästi, selkä vähän pitkä, muuten kaunis, etusääret toivottaisiin leveämmät. | ||||||
| 11.5.1911 | Orinäyttely Nurmo | III, 150 FIM | ||||
| 6.7.1912 | Näyttely Nurmo | II, 200 FIM | ||||
| Kaunis vähän loitomuotoa osoittava, selkä hieman pitkä, muuten suhteellinen, hyvä jalkanen, vaan kaviot pienenlaiset ja ohuet. | ||||||
| 2.7.1913 | Maanviljelysnäyttely (3.-6.7.) ja orinäyttely (2.7.) Ilmajoki | L3 II, 200 FIM | ||||
| 18.9.1913 | Koko Venäjää käsittävä hevosnäyttely Pietari | III, 75 ruplaa | ||||
| 18.9.1913 | Koko Venäjää käsittävä hevosnäyttely Pietari | I | kilpa-ajoissa | |||
| 4.7.1914 | Orinäyttely Nurmo | L3 II, 200 FIM | ||||
| 3.7.1915 | Orinäyttely Nurmo | L3 I, 250 FIM | ||||
| 3.7.1916 | Näyttely Nurmo | L3 I, 250 FIM | ||||
| Luokittelemattomia tuloksia | ||||||
| ||||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Poke ro Ylihärmä rt 153 cm (arvio) s. 1895 FIN 50,0 sh 
| Poke ro Urjala prt 157 cm s. 1887 FIN sh 
| Poke Tt 693 2.02,6-6.33 vrt 153 cm s. 1874 FIN | Jaakko Tt 118 56,6 trt 147 cm s. 1864 FIN | |
| suomenhevostamma (ostettu Tampereelta) | ||||
| suomenhevostamma (Hintan, Jämsä) vprt 155 cm FIN | Valtti Tt 221 rn 151 cm s. 1869 | |||
| Pikku (H. Saksalan, Padasjoki) vrt 152 cm FIN | ||||
| Sorja 25A-SÖ rt 150 cm s. 1897 FIN sh
| Timo Tt 2376 trn 148 cm s. 1890 FIN 58,9pi sh
| Tiio Tt 1497 52,0-5.59 (3 v.) trn 146 cm s. 1884 FIN | Lahja Tt 640 49,8-47,6 trn 153 cm s. 1878 FIN | Nigro Tt 251 m 150 cm s. 1867 |
| Piiju (Chorinin) mrn 148 cm s. 1874 | ||||
| Lahja (Takalan) | ||||
| Hurja Pella (hulluuteen asti pyrkivä) rt 150 cm s. 1890 FIN sh
| Kirppu Tt 710 44,3-5.34,4 (3 v.) prt 152 cm s. 1879 FIN | Poiku (Löfgrenin, rajuluontoinen) trt 151 cm s. 1870 FIN | ||
| suomenhevostamma (Pöykkölän tilan, Rovaniemi) sysrt 148 cm FIN | suomenhevosori | |||
| suomenhevostamma (Granlundin) | ||||
| Pella (Kuljun) | ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 8 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  |  |  |  |
 17.1.1911 |  Lisää tälle kuva... |