| Mörkö (ex. Polle) | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | Tt 678 Tt 698 Tt 771 Tt 867 | |||
| Syntynyt | 1877 | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 156 cm | Väri | m, vtj vsk | |||||
| Kasvattaja | Ränttälän tila Viitasaari, Jurvansalo | Omistaja | Vesterinen H., Saarijärvi, Suomi (1884-1886) | |||||
| Ennätykset | 50,1 | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 45 jälkeläistä | |||||
| Muuta | ennätys 3 virstaa 5.53 (=50,1) "...sekä yksi ennestään tuntematon suuruus, joka kyllä jo yksityisesti oli saanut mainetta nopeudestaan. Tuo kiiltomusta ori Mörkö, jonka omisti talollinen H. Vesterinen Saarijärveltä, saavutti kunniakkaan voiton tuloksella 5.53, vaikka kilpailemassa oli niin monta vaarallisat juoksijaa. Kuopion ajoissa Mörkö saavutti vähää myöhemmin I palkinnon tuloksella 5.55. Mörkö oli 155 cm korkea hevonen, maamme muhkeimpia juoksijoita ja se sai Tampereen maanviljelysnäyttelyssä v. 1884 I palkinnon herättäen siellä yleistä huomiota. Hevonen oli syntynyt Viitasaarella ja se polveutui jo monessa polvessa nopeakulkuisiksi tunnetuista hevosista. Siitosoriina se oli hyväksi tunnettu jättäen monta kunnon hevosta jälkeensä." - Suomen urheilut -kirja, Wilskman 1907 "Kun tuon, vielä nytkin kuuluisan, Mörkö (T. t. 678) nimisen oriin sukutaulusta näkyy, että sen kantajuuret osoittavat itää kohti ja kun sen tyyppikin on julkisesti vieraaksi (Orloffilaiseksi?) tunnustettu — ei liene epäiltävää, että sekin on tulos Savon tahi Karjalan ristisiitoksista. Sanon jo heti, että tuo kuuluisuus ei ollut niitä joita minä ihailin. Se kuului niiden joukkoon, jotka, jos niin saan sanoa, ainoastaan komeudellaan lumosivat katsojan — ja etenkin senlaisen, joka oli vähemmän arvostelukykyinen; — ja eipä se ensi hetkessä tuntiaakaan aivan hevillä laskenut — juhlallista oli sentähden nähdä tuon suuren silkkimustan, erittäin ylävän, pitkän liehuvan harjan ja hännän ilmassa hulmutessa ikäänkuin tuuliaispään ohitse porhaltavan — ohjattuna sikäli, kuin se melkeinpä yksin Heikki Vesteriselle oli ominaista. Ei siis kumma jos yleinen ihailun huumahdus katsojarahvaassakin aina oli huomattavissa! Mutta Mörönkin suuruus oli, ikävä kyllä, yhtä vailinainen kuin kaikki muukin tässä matoisessa maailmassa. Kun sen yksityiskohtia kävi tarkastamaan, ei tulos toiveita vastannutkaan. Sen pää oli iso, paksu ja lihakas — sen katse kulmiensa alta oli epämiellyttävä, sen kaula lyhyt ja ihrakas, sen harja paksu ja karkea, jos kohtakin pitkä ja kihara, sen selkä pitkä ja vento, sen lautaset lyhyet ja jyrkät, sen jalat — etenkin etuset - pyöreät ja paha-asentoiset (taipumus koukkupolveksi) ja takaset pihtikinttuset. Ei siis ylistettävä! Mörön näin ensi kerran Kuopion tammikuun markkinoilla 1887. Astuessani erään toverini kanssa iltahämärässä kilpa-ajoradalla, huomasin radan ulkoreunalla ison mustan oriin liehuvin harjoin ja hännin, melkeinpä nuijan nopeudella kiitävän eteenpäin, mutta — mutta toinen — lyhempi ja lautasen liikkeet epätasaiset! Kun hevonen seisotettiin, menimme ihmettä ihailemaan — sillä senlaisen huomion se tuon matkan päässä ehdottomasti herätti. Tämä tapahtui kilpa-ajon jälkeisenä päivänä. Kysäsin heti: - Mistä tämä hevonen on peräsin? - Saarijärveltä, tuli lyhyt vastaus. - Miksikä tällä ei kilpailtu? - En kilpa-ajoihin ennättänyt. - Saarijärveltäkö? minä jatkoin. - Niin. Arvelin itsekseni: - Isäntä ei näy näillä asioilla ensikertaa olevan. Jos hän olisi lisännyt: kun tuolla orallani tuo toinen takanen on vähän lyhempi, käypi kulkukin sentakia vähän hitaammaksi, niin olisin silmää iskien hymyillyt haastajalle — mutta tein sen nyt toverilleni. Ennätin vaan kiireellä kiertää hevosen ja tehdä arvosteluni, kun niin hyvin ensi kerran näkemäni Mörkö, kun sen sittemmin kuuluisa isäntäkin hävisivät näkemistäni kaupunkia kohti. Kotvasen meillä toverini kanssa kesti keskustelua tuosta ilmiöstä, joka 140 km (!) päästä ei ollut Kuopion kilpa-ajoihin ennättänyt! Ensi talvena ja sen jälkeisinä aikoina Mörkö aina hyvissä ajoin ennätti niin hyvin kilpa-ajoihin kuin näyttelyihinkin - eikä se kumma ollutkaan, sillä takaset olivatkin kasvaneet yhtäpitkiksi. Sen se oikea hoito, tarkka silmä ja tottunut käsi vaikuttavat! Seuraavana talvena käydessäni Helsingissä, oli Mörön maine sinnekin jo kulkenut ja sikäläiset hevosmiehet päättäneet sen ostaa, jos se mainettaan vastaisi. Kun sentakia oli kuultu, että minäkin olin tuon nähnyt, kysyttiin minkälainen se minun mielestäni oli. Kerroin sikäli kuin edellä olen maininnut, vaan kehoitin samalla, että paras olisi käydä sitä katsomassa, sillä yksi tykkää tyttärestä ja toinen äidistä ja molemmat voivat tulla naimisiin. Sitä neuvoa seurattiinkin — mutta hevosetta oli lähetti palannut. Harvaa Suomessa niillä ajoilla syntynyttä hevosta lienee niin paljon siitokseen käytetty kuin Mörköä, ja on sen jälkeläisiä, mikäli kantakirjoista näkyy, levinnytkin niin hyvin yksityisinä kuin valtion ja yhdistysten siitoselävinä aina Suomenlahdesta Lapin porstuaan ja Pohjanlahdesta Laatokan rantamille." (Muistelmia, J. Kock, Maatalouden Hevoshoitolehti 8/1916) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
| Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
| 26.6.1884 | Maanviljelyskokous Tampere | I | ||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| suomenhevosori (Viitasaari, Suovanlahti) m FIN sh 
| suomenhevosori (Kalliojärvi, Viitasaari) FIN sh
| suomenhevosori (ostettu Kuopiosta) rn FIN | ||
| suomenhevostamma (iso, Kuopion markkinoilta) m FIN sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 3 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  Lisää tälle kuva... |