| Leikki | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | ro Turku ro Tammela | |||
| Syntynyt | 1888 (kuollut 16.10.1897, pernarutto) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 156 cm | Väri | vrt tai prt | |||||
| Kasvattaja | Tuomola Kalle, Metsämaan kappeli | Omistaja | Kylämarkkula Kalle, Metsämaa, Suomi sij. Mustialan Maanviljelys- ja Meijeriopisto, Tammela, Suomi (1893-1894) sij. Fabritius L., eläinlääkäri, Turku, Suomi (1894-1897) | |||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 23 jälkeläistä | |||||
| Muuta | "Leikki oli 156 cm korkea, 171 pitkä ja rintakehän ympäriltä 190 cm. Väriltään oli se vaalea, kullankiiltävä raudikko, samanvärisellä kiherällä harjalla ja hännällä. Pää oli vähän raskaan puoleinen, korvat lyhyet ja pystyt, otsa suora, leveä ja korkea; silmät isot, kirkkaat ja leppeät; poskilihakset lihakkaat, kasvot lyhyet, nenä suora, sieraimet avarat; kaulan asento pysty; kaulan juuri pitkä; säkä pitkä; selkä lyhyt, suora ja tasainen; nivunen lyhyt kupera; lautaset leveät, pitkät, ta'apäin vähän jyrkät; rynnäs erinomaisen leveä, lihakas; rintakehä pitkä, väljä ja kaarikylkinen; vatsa pyöreä; kupeet lyhyet ja täyteläiset; lavat vähän pystyt; olkavarret lihakkaat; kyynärvarret pitkät, lihakkaat ja pystysuorat; eturaajain asento vähän hajasuuntainen ja uloskiertoinen; etupolvet leveät; etusääret vähän pyöreät eikä juuri leveätkään; takajalkojen asento säännöllinen; reidet leveät ja paksut; koivet leveät, lihakkaat. Leveät ja vahvarakenteiset kintut seisoivat säännöllisesti; takasääret olivat leveät ja kavion varvas suorassa. Luonnoltaan vähän hidas, leppeä ja tyyni, jotta esim. voi ajaa parissa tammojenkin kanssa. Kokonaisuudessaan oli hevonen kookas ja roteva, sekä ryhdinsä ja ruumiin muotonsa puolesta mitä komeimpia, tehden katsojaan erittäin valtavan vaikutuksen. Jo nuorena osti Kalle Kylämarkkula Metsämaalta Leikin jota hän koitti opettaa juoksijaksi ja onnistuikin siihen määrin että piti olla tavallista parempi juoksija, joka sen voi jälellensä jättää. Juoksunsa oli puhdas, pitkäaskelinen ja joutuisa, sekä näytti hevonen juostessaan erittäin muhkean näköiseltä. Mutta raskaan, kookkaan ja vielä siihen aikaan kesken kasvuisen ja velton ruumiinsa tähden ei Leikistä varsinaista juoksijaa voinut tulla, sillä kovalla jäällä ajaessa kuumenivat kavionsa ja heltyivät, jonkatähden oppi pyrkimään radalta pois. Kesällä 1893 ostettiin Leikki 1 300 mk:lla kruunun siitosoriiksi ja toistaiseksi sijoitettiin Mustialan Maanviljelys- ja Meijeriopistoon. Vaan siellä ei onnistunut saamaan yleisön luottamusta, koska paha kulkupuhe tiesi kertoa sen olevan muka laiskan, vikurin ja ehtimiseen sairastavan jalkojaan, jotka olisivat rohtuneet ja turvoksissa. Sen vuoksi ehdotettiin, että "kelvoton" ori otettaisiin Mustialasta pois ja kruunun puolesta annettaisiin toinen parempi sijaan. Seuraus tästä oli, että kuin Hämeenlinnassa huhtikuussa vuonna 1894 tarjottiin 12 kruunun oritta sijoitushuutokaupalla myytäväksi, vietiin Leikkikin sinne. Oriit olivat aijotut Uudenmaan ja Hämeenlääneihin ja sen vuoksi oli halukkaita oriin ostajia mainituista lääneistä runsaasti kokoontunut. Kaikki toiset oriit menivät kuin "rasva riehtilältä", vaan Leikki parkaa ei kukaan huolinut. Kyllä sen uhkea ja kaunis ulkomuoto kaikkia miellytti, mutta niin kohta kuin se huomattiin olevan se "Mustialasta hyljätty", niin heti laimeni vastaanotto-halukin. Ja kuin tämän johdosta ei tiedetty mihin se sijoitettaisiin, niin lähetettiin Turkuun sikäläisen Hevosystäväseuran toimesta sijoitettavaksi. Johtokunta katsoi sopivammaksi paikaksi Turun kaupungin ja pyydettiin eläinlääkäri L. Fabritius ottamaan ori huostaansa, johon hän myös suostui. Tämä olikin Leikille onneksi, sillä tästä lähtien ei kuulunut enään mitään hiiskaustakaan sen vikuroimisesta eikä muista virheistä. Leikki vaan yhä teki uskollisesti työnsä, vieläpä parissa ajettuna oriin Enon ja tammainkin kanssa. Maineensa nousi päivä päivältä ja yleisökin kilvan alkoi käyttää sitä siitokseen, kiittäen oriin erinomaista siitoskykyä ja sen lukusia hyviä varsoja. Pian olikin Leikki siittänyt asetuksessa säädetyt 60 varsaa. Katsoen oriita erittäin soveljaaksi siitoseläimeksi osti valtio sen uudestaan 1 400 markalla. Tästä ei kumminkaan mitään yleistä hyötyä voinut seurata, koska pernarutto, niinkuin jo mainittiin, äkisti katkaisi sen toimirikkaan elämän. Mistä vihollinen lienee tullut, jää salaisuudeksi, koska ei ennen eikä jälkeen ole mitään kuulunut koko taudista ja Leikki ei liikkunut kuin kaupungissa ja 5 km siitä olevalla maatilalla." (Kertomus Hippos-hevoskasvatusyhdistyksen toiminnasta 1897) "Ljusfux kronohingst af ovanligt robust och muskulös kroppsbyggnad, med grofva ben och för sin volym sällsynt elastiskt och lidsamt lopp." (Turun Hippoksen kantakirja 1895) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
| Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
| 29.8.1896 | Hevosnäyttely Turku | 1/6 | 146 yksikköä | oriit | ||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Valta (Vallan torpan, Jokioinen) trt 152 cm FIN sh 
| suomenhevosori (Kelkan, Punkalaidun) trt 153 cm s. 1874 FIN 2.00,0ly sh
| |||
| Musta (Vallan torpan, Jokioinen) m 153 cm FIN sh
| suomenhevosori (Talpiaisen, Jokioinen) vrt 152 cm FIN | |||
| suomenhevostamma (Vallan torpan, Jokioinen) rn 152 cm FIN | ||||
| suomenhevostamma (Tuomolan, Metsämaa) rt 154 cm FIN sh
| ||||
| suomenhevostamma (K. Tuomolan, Metsämaa) rn sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 2 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  Lisää tälle kuva... |