| Könninpoika | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 1923 | |||
| Syntynyt | 1916 (kuollut 26.3.1935, munuaistauti) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 154 cm | Väri | tprt, sma, lkk | |||||
| Kasvattaja | Huomanen Matti, Virolahti | Omistaja | Oriyhdistys "Ori", Kangasala, Suomi (1926) | |||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | L3 II | Jälkeläiset | 69 jälkeläistä | ||||
| Muuta | "Tuonenmerkki on piirrettävä nyt jo Könninpojan nimenkin ylle. Maaliskuun 26 p:nä 1935 kuoli se nimittäin munuaistautiin ja siten päättyi siis senkin vaikutus hevoskantaamme. Sukujuuriltaan on Könninpoika isänsä puolelta kirppulainen, ja polveutuu suvun levinneintä ja ehkenpä parhaintakin sukuhaaraa kantaisästä. Kun Könninpojan suvussa esiintyvät muut suvut ovat vähän tunnettuja ja vaikutukseltaan heikkoja, niin on Könninpoikaa opittu pitämään "puhtaasti" kirppulaisena oriina. Nämä tiedot varmaankin oli vain maanviljelijä Kalle Aakkulalla ja Kalle Hakkarilla Könninpojasta silloin kuin he sen nuorena, juuri kantakirjaan hyväksyttynä, 26/2 1920, ostivat siitosoriiksi pitäjäänsä, missä se sitten saikin vaikuttaa kuolemaansa asti. Osakeyhtiöksi sittemmin muodostettu, O/Y Ori, Kangasalla sen omisti. Vastoinkäymisiä ja ankaraakin vastustusta oritta kohtaan ilmeni. Taisipa väliin osakkaidenkin kesken erimielisyyttä sattua ja "tarpeeton" voitonhimokin heidät vallata. Vastatuulta jos väliin vähän myötäistäkin sai Könninpoikakin kokea. Aluksi v. 1920-23 hoiti Könninpoikaa maanviljelijä Kalle Aakkula, v. 1924 maanviljelijä Y. Karppila, v. 1925-37 maanviljelijä Kalle Vihtiälä, v. 1928-32 maanviljelijä Kalle Hakkari ja v. 1933-35 maanviljelijä urho Mattila. Könninpojalla astutettiin siis Kangasalla vuosina 1920-34 ja kohonnee astutettujen tammojen luku jonkunverran yli 550 ja syntynyt varsamäärä lienee 300 paikkeilla. Tiedot puuttumat nimittäin v. 1922 ja vielä 1934. Erikoisen korkealle astutusmäärät eivät ole kohonneet. Korkein määrä, eli 72 tammaa, on ollut vuonna 1929, mutta seuraavana vuonna oriin sairastaessa astutus on supistunut 17, mikä määrä onkin kaikkein pienin. Siitosprosentti oriilla onkin ollut verrattain hyvä. Mitä astutettuun tamma-ainekseen tulee, niin on se ainakin astutusluetteloista päättäen ollut kovin sekavaa varsinkin alkuvuosina. Vasta kun jälkeläiset tulivat nähtäviksi, huomasivat hevoskasvattajat, millainen tekijä ja millainen siitosori heille onkin osunut käytettäväksi. Parempiakin tammoja alettiin tuoda ja samalla tietenkin jälkeläisten laatukin yhä kohosi. Tämä kävi selville aina jälkeläisryhmätarkastuksissa ja erikoisen huomattava olikin v. 1929 tarkastettu ryhmä, mihin kuului lähemmä 40 jälkeläistä, samoinkuin viimeinenkin, v. 1934 tarkastettu ryhmä, missä oli 25 etupäässä jo täysi-ikäistä jälkeläistä. Molemmilla ryhmillään saikin Könninpoika I palkinnon ja kohosi siten siitosoriimme "ensi luokkaan". Kantakirjaan on Könninpojan jälkeläisiä tähän mennessä hyväksytty 10 oritta ja ainakin 45 tammaa. Kantakirjaan hyväksyttyjen määrä ei tosin ole erikoisen suuri, mutta on huomattava, että se vielä varsinkin tammoihin nähden melkoisesti kohoaa, sillä vasta viimeisimpinä vuosina on alkanut enemmän tulla kantakirjaan hyväksyttyjä. Mitä Könninpojan jälkeläisiin ja varsinkin kantakirjaan hyväksyttyihin jälkeläisiin tulee, niin ovat ne yleensä lihaksikkaita, pyöreitä ja tanakoita hevosia. Jalkarakenne toisilla on pehmeähkö: takajalat monella kiverät ja kaviotkin toisilla matalat. Kantakirjaan hyväksyttyjen 10 oriin keskimitat ovat: 154,1: 154,1; 162,9; 186,1: 78,7: 55,2; 20,8 sm. Huomaamme siis että jälkeläiset ovat mitoiltaan isänsä kokoa, mutta vankempia. Erikoisesti on mainittava oriillakin eturungon syvyys ja pyöreys, sillä onhan ympärysmitta 120,7 % etukorkeudesta ja syvyyskin 51,1 %. Mitä taas tammojen mittoihin tulee, niin ovat noiden 45 keskimitat seuraavat: 154; 154,4; 163,6; 186,1; 76,3; 56,9 ja 19,9 sm. Tammatkin ovat siis keskikokoa, verrattain pitkärunkoisia ja leveitäkin. Näilläkin on erikoisesti huomattava rinnanympärysmitta, mikä on 120,8 % ja syvyyskin on 49,5 % säkäkorkeudesta. Säärimittakin osoittaa, että jalat ovat tukevaluiset. Mitä taas kantakirjaan hyväksyttyjen tammojen käyttöpuoleen tulee, niin niistä on tarkempia tietoja vain 19 viimeksi hyväksytystä. Näistä on päässyt I käyttöluokkaan 4 kpl, II käyttöluokkaan 8 kpl ja III käyttöluokkaan 7 kpl. Kokeet ovat osoittaneet, että jälkeläisillä pahimpana kompastuskivenä on ollut juoksukoe, missä ne ovat olleet hitaita, kun sitävastoin luonne enemmällä kuin puolella on ollut hyvä ja vetovarmuuskin vain 4:llä noista 19 kantakirjaan hyväksytyistä tyydyttävä ja muilla hyvä. Tunnettu asiahan onkin, että könninpoikalaisista suurin osa on juoksuliikkeiltään hitaita ja saamattomia ja joku osa vetovarmuudeltaankin epävarmoja. Mitä taas kantakirjaan hyväksyttyjen könninpoikalalisten palkitsemiseen tulee, niin on niistä 1 kpl saanut I palk., 8 kpl II palk. ja 13 kpl III palk. eli yhteensä 22 kpl, mikä tekee suunnilleen puolet hyväksytyistä. Tämäkin jo osoittaa, että jälkeläiset ovat tavallista parempaa ainesta. Rakennepisteiden keskiarvokin on 17. Orijälkeläisistä on 1 saanut II ja 3 kpl III palk. ja ainakin 4 orijälkeläistä on jo palkittu valtion orinäyttelyssä jälkeläistensä perusteella. Könninpoika oli onnellisessa asemassa siinä suhteessa, että se sai vaikuttaa koko ajan samalla paikkakunnalla ja kun se lisäksi siitosarvoltaan oli niinkin korkeaa luokkaa, kykeni se huomattavalla tavalla vaikuttamaan Kangasalan hevoskantaan jättämällä sinne tammakannan, mikä vetää hyvin vertoja maamme parhaille tammakeskuksille." (V. E., Hevostalous 6-7/1935) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 26.2.1920 | Viipuri | III | 154.00 cm | 155.50 cm | Kantakirjaustiedot |
| Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
| Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
| 29.6.1925 | Orinäyttely Tampere | L3 II | ||||
| 21.6.1926 | Orinäyttely Tampere | L3 II | ||||
| 3.7.1926 | Kotieläinnäyttely Toijala | II | Oriit (5-11-vuotiaat) | |||
| 23.6.1927 | Yleinen kotieläinnäyttely Lahti | III | IV luokka: Ori jälkeläisineen 1. polvessa | |||
| 7.9.1927 | Orinäyttely Lahti | L3 II | ||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Rasin-Könni 1091 prt 151 cm s. 1910† FIN 57,5 sh  
| Alarik 134 prt 154 cm s. 1897† FIN 44,0 sh
| Kirppu Tt 710 44,3-5.34,4 (3 v.) prt 152 cm s. 1879 FIN | Poiku (Löfgrenin, rajuluontoinen) trt 151 cm s. 1870 FIN | |
| suomenhevostamma (Pöykkölän tilan, Rovaniemi) sysrt 148 cm FIN | suomenhevosori | |||
| suomenhevostamma (Granlundin) | ||||
| Nellu 310-VS 2.05,7pi-6.43 (3 virst.) rt 152 cm s. 1885 FIN | Polle ro Turku 54,2 rt 153.5 cm s. 1877 FIN | |||
| Liinukka (J. Simolan, Kaarina) rt FIN | ||||
| suomenhevostamma (Koskenojan, Urjala) rt | ||||
| Piiju 261-LV rt 146 cm s. 1901 FIN sh
| Voiman-Poika 385 2.01,3 rt 151 cm s. 1900 FIN | Voima Tt 1905 39,3 rt tai trt 151 cm s. 1887 FIN | Ukko (Kiiskisen, Pielisjärvi) rt 157 cm (arvio) | |
| suomenhevostamma Tt 248 2.08,8pi rn 156 cm s. 1867 | ||||
| Saima Tt 2656 2.01,2-6.28,6 (3 v.) rt 151 cm s. 1893 FIN | ||||
| Rebekka 331-LV rt 150 cm s. 1907 FIN sh
| Poika (T. Jokimiehen) prt 152 cm s. ~1901 FIN sh
| |||
| Saara 330-LV rn 147 cm s. 1896 FIN sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 2 | Kauimmainen sukupolvi | 5 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  1927 |  Lisää tälle kuva... |