| Kiivas | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | 126, Tt 3461, Tt 3516, Tt 3608, Tt 3710, Tt 3761, Tt 3783, Tt 3882, Tt 3965 | |||
| Syntynyt | 1899 | Maa | Suomi | Emälinja | Rebekka Tt 936 | |||
| Säkä | 151 cm | Väri | rn (ei merkkejä) | |||||
| Kasvattaja | Penttilä W. M., talollinen, Ilmajoki | Omistaja | Granberg K. G., varatuomari, Juva, Suomi Yli-Penttilä Matti, Ilmajoki, Suomi Penttilä K. A., maanviljelijä, Ilmajoki, Suomi (1905) Roos K. U., apteekkari, Alavus, Suomi (1906-1908) Tuovinen Sven, liikemies, Kangasniemi, Suomi (1912 ->) Roos K. U., Kokkola, Suomi (1915) Penttilä K. A., maanviljelijä, Ilmajoki, Suomi (1915-1925) | |||||
| Ennätykset | 42,5pi | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 113 jälkeläistä | |||||
| Muuta | "Nuorena ei oriista voinut sanoa, tuleeko siitä tavallista kulkevampaa, sillä se kehittyi hitaasti. Sitä todistaa sen ensimmäinen esiintyminen, joka tapahtui Vaasassa talvella 1905. Tulos 3:lla virstalla oli ainoastaan 6.37. Samana vuonna se jo kesäradalla Oulunkylässä saavutti tuloksen 6:07, jääden kummallakin kerralla palkinnotta. Näitten alkunäytteiden perusteella ei Kiivaasta suinkaan olisi luullut kehittyvän sellaista juoksijaa, joka nyt on jo parhaimpien luokkaan pantava. Elokuussa 1905 osti oriin apteekkari K.U. Roos Alavuudelta. Jouduttuaan uusiin käsiin rupesi ori vähitellen edistmyään. Jo seuraavana talvena s.o. 1906 saavutti se Jyväskylässä nopeuden 5:51 tuottaen omistajalleen I p:n 400 m. Samana keväänä Oulunkylän kesäradalla saavutti ori jo huomattavamman tuloksen 5:38, jääden sillä kertaa kumminkin palkinnotta. Kuopiossa se elokuussa maanviljelysnäyttelyn aikana saavutti jälleen hyvän tuloksen 5.39 jääden silloinkin osattomaksi palkinnoista. Kuluvana vuonna sai Kiivas taas Jyväskylässä III p:n keskinkertaisella nopeudella; mutta Mikkelissä suurissa ajoisas oli epäonni. Tähän lienee syynä ollut ainakin osaksi se, että ori paria viikkoa ennen kilpailuja polki pahasti toisen etujalkansa. Kiivas on hyvälahjainen juoksija kuten edellisestäkin voimme arvata. Tähän lisäksi voin mainita, että Kiivas juoksi Kokkolan yksityisajoissa kesäkuun 17 p:nä 2 km. radan puhtaasti ajassa 3:21,2 voittaen monta vaarallista kanssakilpailijaansa, kuten Wihlman'in Pojan, Hautalan Warman jne, jotka samoissa kilpailuissa esiintyivät huonommalla menestyksellä. Tämä tulos on kerrassaan hyvä ja lienee parsa maasamme saavutettu julkisissa ajoissa 2 km:llä. Tämä edellyttäisi, että Kivaalle ei vastaisuudessa olisi mahdotonta "viitosen" rikkominen 3 km:llä. Rakenteeltaan on Kiivas tyydyttävään maatiaisrotuista mallia. Näyttelyissä se ei ole juuri esiintynytkään. Luonteeltaan se on siivo ja jokseenkin vireä. Ei kumma, että Kiivas on saavuttanut hyviä tuloksia kilparadalla. Sehän onkin saanut hyvät perinnöt sekä emältään että isältään, jotka molemmat ovat useita kertoja tulleet valtion radalla palkituksi" (Suomalaisia hevossukuja, L. Porthan, Suomen Urheilulehti 7/1907) "Viime syyskuulla lopetti päähän ammuttu kuula vanhan suurjuoksijan elämän. Kiivas oli syntynyt Ilmajoella Yli-Penttilän tilalla v. 1899, joten se lopetettaissa kävi 26 vuottansa. Silmä oli vielä kirkas ja jalka kevyt kuin nuoruutensa parhaina päivinä, vaan hammas ei enää pystynyt. Siksi päätettiin laskea vanha palvelija lepoon. Satoihin nouseva on se jälkeläisjoukko, joka Kiivasta edustaa, vaan ei ole tämän kirjoittajalla tiedossa montako niistä on kantakirjoissa, mutta etevinä juoksijoina niitä on lukuisia esiintynyt. Kiivas oli muuten se ori, joka jätti parempia tamma- kuin orivarsoja. Tämä arvattavasti johtui siitä, että tammat tulivat enempi Kiivaan emään Repekka Tt 937. Repekka oli pitkäruumiinen, vahva ja matalajalkainen tamma. Tämän kirjoittajalle kertoi Janne Hauki, joka sen oli ostanut Kuopiosta Leppävirran mieheltä, että hän ajoi Repekalla Oulusta Kokkolaan 9 1/2 tunnissa samalla kertaa, kuin ajoi tammalla 1884 ensipalkinnon Oulun valtionajoissa. Kun huomautin, miten raski niin hyvällä hevosella pitkälti kovaa ajaa, sanoi H. ettei Repekka tästä niilläkään ollut. Repekka ei koskaan juossut radalla sitä vauhtia mitä tiellä, johtuiko se ohuista kavioistaan vai oliko radalla kyllästetty. Kiivaan isä oli aikansa suurjuoksija Pekka Tt 1510, joka juoksi valtiolta useita ensimäisiä palkinnoita. Nämä molemmat suurjuoksijat olivat isälläni Yli-Penttilässä ja syntyi niistä sitten nyt päivätyönsä päättänyt Kiivas. Repekan sukua ei ole kukaan Savostapäin selvittänyt, mutta Pekan isä tiedetään olleen Ylivieskassa Juola-Takalan talossa punarautias jonkunlaisilla kulunlahjoilla varustettu ori. Pekan emä oli ruunikko Vappu-niminen työtamma samassa Juola-Takalassa. Vapun emä oli pieni punainen tamma tuotu Raahesta. Edelleen oli Juola-Takalan oriin emä Soukan talon iso ruuni tamma Ylivieskan kirkonkylässä ja isä juoksijaori Mirkku Tt 257, jonka suvusta on kirjoitettu samoin kuin synnyinpaikastakin erilailla. Kauppias Flinkman mainitaan kuitenkin sen kulettaneen aikoinaan Saarijärveltä Haapavedelle, jossa oli sittemmin kruunun siitosoriiiksi ostettuna. Kiivas myytiin 1905 kuusivuotisena apteekkari K. U. Roosille (asuva nykyisin Helsingissä) 1,000 markalla. Sitä ennen jo se oli osoittanut huomattavia juoksunlahjoja, vaan Roosilla kohosi ori sitten maineensa kukkuloille. Kaikkiaan juoksi Kiivas Roosille n. 70 palkintoa ja tuli parhaaksi ennätykseksi valtiona joissa 3 km:llä 5:05. V. 1915 kun Kiivas oli jo 16-vuotias ja paljon maailmaa kulkenut ja rataa polkenut ostettiin se takaisin Yli-Penttilään samasta 1,000 mk:n hinnsta kuin oli myytykin. Tämän jälkeen sai se olla taas kymmenen vuotta kokonaan rauhallisessa siitostyössä Yli-Penttilässä. Viimeisen kerran esitettiin vanhus suurelle yleisölle kesällä 1924 -Etelä-Pohjanmaan Hevosystäväinyhdistyksen harjoitusajoissa Ilmajoella syyskuun 13 p:nä jolloin sitä ijäkäs kasvattajansa Alfred Penttilä pyynnöstä esitti kärryihin valjastettuna. Kuusi kuukautta sen jälkeen huhtikuun 9 p:nä vei Kiivas ruumisvaunujen eteen valjastettuna kasvattajansa ja hoitajansa haudan lepoon. Ja nyt on Kiivas itsekin päässyt uusille laidunmaille." - Ravilehti 17-18/1925 kantakirjan siitokseenkäyttötietojen mukaan astunut 1907 ja 1909-1910 Alavudella, 1908 Vaasassa, 1912-1913 Mikkelissä, 1914 Kokkolassa, 1916 Koskenkorvassa ja 1917-1923 Ilmajoella yhteensä 551 tammaa, joista jäi ainakin 245 jälkeläistä (vuoden 1907 astutuksista ei varsomistietoja, lisäksi puuttuu aiempien vuosien ja vuosien 1911 ja 1915 siitokseenkäyttötiedot) | |||||||
| Jalostusarvostelut |
| Päivämäärä | Paikka | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 30.1.1908 | Jyväskylä | ei palkittu | 151.00 cm | 151.00 cm | Kantakirjaustiedot |
| Näyttelytulokset / palkitsemiset | ||||||
| Pvm | Näyttely | Palkinto | Pisteet | Säkäk. | Lautask. | Muuta |
| 11.5.1911 | Orinäyttely Nurmo | L3 II | ||||
| Ei ole hyvässä kunnossa, jalat hellänä. | ||||||
| 3.7.1915 | Orinäyttely Nurmo | L3 III, 150 FIM | ||||
| 2.7.1917 | Orinäyttely Nurmo | III | 150 mk | |||
| Luokittelemattomia tuloksia | ||||||
| ||||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Pekka ro Ylivieska prt 148 cm s. 1884 FIN 49,7 sh 
| Soukan Puno (Juola-Takalon, Ylivieska) prt 152 cm (arvio) FIN sh
| Mirkku Tt 257 2.03,2pi rt 155 cm s. 1870 FIN | ||
| suomenhevostamma (Salusen, Ruovesi) rn FIN | ||||
| suomenhevostamma (ruunikko) rn | ||||
| Vappu (Juola-Takalon, Ylivieska) rn FIN sh
| ||||
| suomenhevostamma (pieni) prt | ||||
| Rebekka Tt 936 prt 151 cm s. 1879 FIN 58,8 sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 4 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  |  |  1924 |  Lisää tälle kuva... |