| Eino / Eeno | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | Tt 700 Tt 798 Tt 829 Tt 946 | |||
| Syntynyt | 1878 | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 146 cm | Väri | trn (ei merkkejä) | |||||
| Kasvattaja | Kananen Antti., Pihtipudas | Omistaja | Kananen Antti, Pihtipudas, Suomi (1878-1879) Kananen Eenokki, Elämäjärvi, Suomi (1879-1882) Kananen Samuli, talollinen, Pihtipudas, Suomi (1882-1886) Niskanen S., kauppias, Nilsiä, Suomi (1886 ->) | |||||
| Ennätykset | 56,5pi | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 11 jälkeläistä | |||||
| Muuta | Ennätys 3 virstaa 6.13 (=1.56,5) "Kanasen Eino eli Hassilan Eino, jolla nimellä se synnyinseudullaan tunnetaan, oli syntynyt v. 1878 Pihtiputaan pitäjässä, Koliman kautta Keiteleeseen laskevan Saarni-nimisen pikkujärven rannalla sijaitsevassa Rönty-nimisessä talossa, jonka omisti Kanas-suku. Vanhastaan oli Rönty vankka talo; se oli - varsinkin niinä aikoina - tunnettu hyvistä hevosistaan. 1870-luvulla jaettiin Rönnyntalo ensin kahteen, sitten kolmeen osaan: 1) Vanhatalo, jonka sai vanhin veli Antti Kananen, 2) Uusitalo, jonka sai Juho Kananen ja 3) Turunen, jonka sai Eenokki Kananen. - Eino syntyi vanhassa talossa, Antti Kanasella. Kun Antti kuoli v. 1879, joutui silloin 1-vuotias Eino Eenokki Kanasen ("Rönnyn Eenokin") huostaan. Hän se Einon kasvatti. Ollen viinaan menevä ja epäsäännöllinen elämässään, piti Eenokki Einoa verrattain huonosti. Epäsäännöllinen hoito ja säälimätön ajo varsinkin juopottelumatkoilla pani varsahevosen jäntereet, luonnon ja vireyden kovalle koetukselle, etenkin kun Eino enimmäkseen jo 2-vuotiaasta lähtien sai yksin tehdä isäntänsä kaikki hevostyöt. Eino pysyi kumminkin siivoluontoisena ja vireänä sekä kehittyi jokseenkin säännöllisesti. Vasta 4-vuotiaana joutui Eino hyviin käsiin, kun sen osti naapurikylän (Elämäjärven kylän) tunnetuin hevosmies, vakava ja varakas Hassilan isäntä Samuli Kananen. Vasta Samuli Kanasen taitavan käden ohjaamana alkoi Eino näyttää etevyyttään radalla (sai III p. Valtion ajoissa Kuopiossa 1884) ja vasta hänen hoidossaan kehittyi ja komistui se isäoriin näköiseksi saaden v. 1886 Kuopiossa I p. "hyvästä hoidosta". Samassa tilaisuudessa juoksi se parhaan ennätyksensäkin 6 min. 13 sek. 31 venäjän virstan matkalla ( = 5 min. 52 sek. kilometrillä). Arvattava kumminkin on, etteivät Rönnyn Eenokin juopottelumatkat voineet olla vaikuttamatta nopeustuloksiin. Loukattuaan v. 1886 jalkansa joutui Eino pois juoksijankirjoista. Se myötiin seuraavana vuonna Nilsiään kauppias S. Niskaselle. - Nimensä kuuluu Eino saaneen kasvattajansa Eenokin mukaan. Hassilassa sitä näet sanottiin "Eenoksi", vaikka valtion kirjoihin oli - ehken erehdyksestä - joutunut nimi Eino, mitä nimeä se sittemmin on saanut kantaa. Eino oli väriltään tumman ruunikko (ilman merkkiä), 9 korttelia 5 tuuman korkea. Pää oli sillä suora, lyhyt, leveä otsainen, pikkukorvainen; kaula vankka, pyöreäniskainen ja verrattain lihakas; vartalo tiivis ja pyöreä, suhteellisen syvä ja leveä; jalat lienevät olleet jokseenkin säännölliset asennoiltaan, kuivatekoiset ja hyvälihaksiset. Eino oli kokoonsa nähden voimakas, kovatekoinen, lihansapitävä, aito-suomalaistyyppinen hevonen. Mustat jouhet olivat tuuheat ja komeat. Luonne oli sillä sävyisä, luonto vireä, askel voimakas. Sanalla sanoen: Eino oli kaikinpuolin miellyttävä pitohevonen. - Kun Einoa pidettiin jo 4-vuotiaasta lähtien "tallioriina" ja kun tällä syrjäisellä paikkakunnalla siihen aikaan harvoin käytettiin tammoja vartavasten oriilla (tammat tiinehtyivät laitumella), sekä Hassila sijaitsi yli 15 km:n päässä kärrytieltä, ei Einosta siinnyt synnyinseuduilleen erittäin paljon jälkeläisiä. Kumminkin se jätti Pihtiputaalle useita miellyttäviä tammoja sekä yhden aikoinaan huomattavan oriinkin (Linnunpoika I:n t. t. N:o 1658). Vasta Nilsiässä siitti Eino ruununperillisensä Einon k. k. N:o 680, n. k. Ollikaisen Einon, joka kaikinpuolin muistutti isäänsä, vaikka olikin kookkaampi. Sen sijaan oli se etujaloiltaan heikompi. Tämän Ollikaisen Einon poikia ne ovat Eino-Vakaat, Fragerströmin Ilot, Kaavin Innon isä Opi y. m. kuuluisuudet." (Hevoshoitolehti 6/1917) "Ori polveutui paikkakunnan (Pihtipudas) vanhasta hevoskannasta. Se oli kiinteätekoinen tanakka hevonen." -- Hämeenläänin tammakantakirja VI (1916-18) "Tämä Pihtiputaalaisnimeltään Kumpuniemen ori isänä ja Rönkyn ruunikko, pienikokoinen nuori tamma emänä, syntyi v. 1878 ruunikko orivarsa, joka tunnetaan nimellä Kanasen Eino Tt 700, ja joka ei jaksanut kasvaa 146 sm korkeammaksi, ehken läheisen, jo suvussa toisen kerran tapahtuneen sukusiitoksen vuoksi. Rönkyn tamma oli syntynyt jo mainitun oriin hallitsemilla laitumilla ja näin ollen sen jälkeläinen, sanotun tamman emäkin hyvin todennäköisesti, samoilla yhteislaitumilla syntyneenä, oli myös Väkpäisen varsa. ... Näyttämöltä häviämisen jälkeen hyväksi siitosoriiksi havaitun Einon Tt 700 elämäntarina päättyi, kuten ikäväkseen totetaa, monen muunkin vanhan juoksijahevosen, Pietarissa, ehken vossikkahevosena." (Hevostalous 1/1939) | |||||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Väkpäinen (hinterä ja tulinen) rn 148 cm (arvio) s. ~1873 FIN sh 
| suomenhevosruuna (Kanasen, vankka) rn 147 cm (arvio) s. ~1870 FIN sh
| suomenhevosori (ori laitumella; ehkä Seppälän ruuni) | ||
| suomenhevostamma (Raudanlahden raudikko) trt | ||||
| suomenhevostamma (Kanasen punanen) prt FIN sh
| suomenhevosori (Virkakankaan sydänmaan laitumilla) | |||
| suomenhevostamma (Virkamäen punanen tamma) prt FIN | ||||
| suomenhevostamma (Kanasen, ehken pitäjän paras) trn 148 cm (arvio) s. ~1873 FIN sh
| suomenhevosori (Haapasydänmaan laitumilta) sh
| |||
| suomenhevostamma (Nurmelan vihanen tamma) prt 150 cm (arvio) FIN sh
| suomenhevosori (Haapasydänmaan laitumilla) | |||
| suomenhevostamma (kotitamma Nurmelassa) FIN | ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 2 | Kauimmainen sukupolvi | 3 |
| Yhdistelmät | |||||
 Lisää tälle kuva... |