| Ajatus | ||||||||
| Rotu | Suomenhevonen | Sukupuoli | ori | Reknro | Tt 2851, Tt 2869, Tt 2933, Tt 2972, Tt 3144, Tt 3184, Tt 3260, Tt 3355, Tt 3414, Tt 3486, Tt 3591, Tt 3758, Tt 3879, 12 Karjalan Hippos | |||
| Syntynyt | 1894 (kuollut 1907) | Maa | Suomi | Emälinja | ||||
| Säkä | 150 cm | Väri | rt, ti | |||||
| Kasvattaja | Poukka, tilallinen, Virrat, Vaskivesi | Omistaja | Polviander F., Ruovesi, Suomi Auer N., maanviljelijä, Paattinen, Suomi (1901-1902) Uschanoff F. W., kauppias/maanviljelijä, Muolaa, Suomi (1903-1907) | |||||
| Ennätykset | 40,5 | Startit | Voitto- ja sija% | Voittosumma | ||||
| Siirtohistoria | Jälkeläisluokka | Jälkeläiset | 37 jälkeläistä | |||||
| Muuta | ennätys 5.22,4 (40,5) vuodelta 1907 Mikkelistä "Ajatus oli rautias, 150 sm, suomalaistyyppinen, kaunispäinen, pienikorvainen, sopusuhtainen vaan kevyt, hyvä- ja kuivajalkainen ori. Käyttöhevosena se oli ensiluokkainen, tyytyväinen, aina reipas, käyden sekä juosten joutuisa hevonen. Muistutti isäänsä monessa suhteessa. Ajatus oli aikanaan maan nopeimpia juoksijoita. Se juoksi Viipurissa v. 1905 3 virstalla ennätyksen 5.23,6 (=41,1) ja v. 1906 Kuopiossa valtion ajoissa samalla matkalla 5.28,8." (Hämeenläänin tammakantakirja VI (1916-18)) "Ajatus oli syntynyt 1894 Virroilla ja kulkenut sieltä Ruoveden ja Turun kautta Muolaan Kyyrölään" - Suomenhevosjalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille (Ilmari Ojala 2014) "Vaasan kilpa-ajoihin (1901) ilmestyi odottamatta suuruus. Ajatus oli tuon pienen pirteän oriin nimi, joka ensi kertaa esiintyessään saavutti tuloksen 5.33,6, anastaen hyvin ansaitun I palkinnon. Tämän perästä joutui ori oston kautta maanviljelijä N. Auerille.. Ajatus oli erittäin sievä raudikko, 150 cm korkea ori, hyväluontoinen ja hyvälahjainen. Juoksijanlahjansa on se perinyt aikaisemmin monesti mainitulta Hurralta, jonka sukua sen sanotaan olevan. Ajatus on sievimpiä ja rakenteeltaan suhteellisimpia suomalaisia hevosia. Myöhemmin on se joka vuosi esiintynyt yhtä hyvällä menestyksellä saavuttaen monta I ja II palkintoa. Ajatus, joka näin aavistamatta kohosi parhaimpien juoksijain riviin, sai niin monen hevosmiehen sydämet vallatuksi, että jotkut ennustivat siitä tulevan Suomen ravikuninkaan. Nykyisen omistajansa kauppias Uschanoffin aikana se onkin parantanut rekordiaan ihmeteltävästi." (Suomen Urheilut, Wilskman 1907) "'Pieni mutta pirteä', sellainen on Ajatus, jonka tässä lukijoillemme esitämme. Tämä pieni raudikko-ori on jo kuitenkin, vaikka se ei vielä olekaan kovin vanha eikä kovin monta kertaa esiintynyt kilparadalla, ehtinyt suorittaa elämäntyön, josta se kiitosta ansaitsee. Sen suuret palavat silmät sirotekoisessa päässä osoittavat tulista luontoa. Ja jos sen luontoista hevosta tyynesti ja ystävällisesti kohdellaan, voi siitä ehkäpä vielä tulla Suomen ravikuningaskin, varsinkin kun sen pääsemiseen Ajatuksen ei tarvitse lisätä tähän asti saavuttamaansa parasta nopeutta enemmän kuin 9 sekuntia. Ajatus on syntynyt 1894 Poukan talossa Wirroilla. Sen isä on Suomen entisen ravikuninkaan Hurran poika, emä pienenläntä vankkatekoinen raudikkotamma, "tulinen luonteeltaan ja tusinajuoksija", kuten Ajatuksen nykyinen omistaja on meille ilmoittanut. Eikähän Ajatuskaan ole heikkorakenteinen, vaikka se onkin ainoastaan 150 cm korkea sään kohdalta. Rinnanympärys on nimittäin 178 cm kun hevonen on lihava. Kyllä siinä rinnassa olevat keuhkot kestävät hiukan rasitustakin. Ajatuksen kasvattaja on maanviljelijä F. Polviander, joka ensi kerran ajaessaan sitä Vaasan yleisissä kilpa-ajoissa 1901 sai sen juoksemaan 3 virstan matkan 5.33,6. Sen jälkeen se joutui maanviljelijä N. Auerille Paattisissa ja sai Oulun viime vuoden suurissa kilpa-ajoissa II palkinnon (5.41,2). Eol sen voitti silloin (aika 5.36). Että Ajatuksen keuhkot ja hyvä suomalainen luonto pakkasta kestää, sen se osoitti tämän vuoden suurissa valtion kilpa-ajoissa Kuopiossa, jossa se 26 asteen pakkasessa, vaikkei se ensimmäistä palkintoa saavuttanutkaan, kuitenkin kukisti Suomen nykyisen ravikuninkaan, vapaaherra Hj Stackelbergin Eolin, joka sai tyytyä kolmanteen palkintoon. Siinä kilpailussa oli Ajatuksen ennätys 5.37 1/5 ja Eolin 5.48. [Lehden seuraavassa numerossa on korjattu, että Ajatus voitti toki ensimmäisen palkinnon, A. Klockarsin Voima toisen palkinnon ajalla 5.47 2/5 ja Eol kolmannen.] Turun tämänvuotisissa kilpa-ajoissa oli Ajatuksen nopeus paras (5.36,2). Hra A. Lindforsin Extran tulos oli 5.37, mutta uudestaan ajettaessa sai Extra paremman tuloksen ja siten I palkinnon. Sen enempää en tahdo tätä kaunismuotoista hevosta kehua. Se samoin kuin suomalainen mies ja nainenkin osottaa kyllä hyvällä kohtelulla luonteensa ja tekee kai itsensä omilla voimillaan ja hyvän hoitajansa avulla suorilla kuivilla jaloillaan, vaikka ruumis onkin lyhyt, pian Suomen ravikuninkaaksi." (Suomen urheilulehti 2/1902 (1.4.1902) "Suomen urheilulehden viime numerossa ollut kirjoitus juoksijaoriista Ajatus kaipaa parissa kohdassa oikaisua. Niinpä meille ilmoitetaan, että Ajatuksen kasvattaja on tilallinen Poukka Virroilla ja ettei maanviljelijä Polviander ole koskaan omistanut Ajatusta, vaan ainoastaan ajanut sitä Vaasan ravikilpailussa 1901. Tämä erehdys johtuu siitä, että läänineläinlääkäri L. Fabritiuksen toimittamassa kirjasessa "Tilastollisia tauluja yleisistä kilpa-ajoista Suomessa 1896-1901 II" hra Polvianderin sanotaan olleen Ajatuksen omistajana silloin, kun se viime vuonna otti osaa Vaasan kilpa-ajoihin. Ja sitten "Eräs hevosentuntija" on lähettänyt meille kirjoituksen, jossa hän mielipiteenään lausuu, ettei Ajatuksella suinkaan ole niitä ominaisuuksia, että siitä voisi tulla Suomen ravikuningas." (Suomen urheilulehti 3/1902 (1.6.1902)) "Muutama vuosi tämän jälkeen oli Ajatus eräänä kevätaamuna kuolleena tallissaan. Uschanoff piti sen vainolaisen työnä. Ei saatu selville oliko luonnollinen kuolema kohdannut tuon ihanan kauniin juoksijan vai oliko se todella kateellisen työn tulosta. Uschanoff, joka oli sydänjuuriaan myöten kiintynyt tuohon mieluisaan hevoseen, suri katkerasti Ajatuksen poismenoa. Vuosi Ajatuksen kuoleman jälkeen, kun Uschanoff oli kotonani Sortavalassa, kysyin häneltä Ajatuksen kohtalosta. Tuo sydämellinen hevosystävä ei voinut minulle selittää Ajatuksen menetystä. Hän itki kuin lapsi, joka kalleimpansa oli menettänyt. Muutama vuosi sen jälkeen kuoli Uschanoff itsekin. Pidän, että ukko Uschanoff oli hevosmies, josta monen olisi ollut oppia otettava. Hän vaali hevosensa mallikelpoisesti, ei koskaan kerskannut sen kovista juoksuista. Oli hevosensa paras ystävä. Hän rakasti ajokkiaan." (Hevosmies muistelee: Voimasta ja Ajatuksesta, Toivo Partanen, Hevostalous 29/1953) | |||||||
Onko tiedoissa puutteita tai korjattavaa? Jätä palaute
| Ilo (W. Härkösen) m 147 cm FIN sh 
| Hurra Tt 244 rn 150 cm s. 1870 57,2pi sh
| suomenhevosori Tt 45 2.00,9 rt 146 cm s. 1861 | Surma rt 150 cm s. 1856 FIN | |
| suomenhevostamma (Sikalan torpan, Petäjävesi) FIN sh
| ||||
| Tosu (Poukan talon, Virrat) prt 148 cm FIN sh
| ||||
| Sukutiedot | |||||
| Sukusiitosaste | 0.000 % | Täysiä sukupolvia | 1 | Kauimmainen sukupolvi | 4 |
| Yhdistelmät | |||||
 |  |  Lisää tälle kuva... |